Kolmas luokka

1. Tutustun B-P:n tarinaan, Pyhän Yrjön legendaan, ritarilakiin tai johonkin muuhun partiotarinaan

Tarinan kertomisesta

• Paras kertojan paikka on kuulijoista muodostuvan puoliympyrän keskipisteessä.
• Katsekontakti vetää kuulijat mukaan kertomukseen, samalla näet kuulijoiden reaktiot.
• Kerro omin sanoin, älä lue. Puhu hitaalla rytmillä, selkeästi ja yksinkertaisin lausein.
• Tauko on tehokeino. Tauko korostaa edellä sanottua ja antaa kuulijalle aikaa ymmärtää.
• Äänenkäytöllä luodaan tunnelmaa. Iloiset asiat kerrotaan hymyilyä äänessä ja kun tarinassa huudetaan korottaa kertojakin ääntään.

Improvisaatio

Jaa jokaiselle vartiolaiselle tarinasta jokin rooli (esim. lohikäärmeen häntä, Mafekingin linnoituksen muuri, Olave). Lue hitaasti tarinaa eteenpäin, samalla kun vartiolaiset esittävät tarinaa. Esittämistapa voi olla tavallisen näytelmän sijaan esim. nukke-, sormi- tai varjoteatteri, pantomiimi tai vaikkapa musikaali. Esityksestä tulee hauskempi, jos vartiolaisilla on käytettävänään roolin mukaisia asusteita, välineitä ja maskeerauksia.

Hiljentymisen teksti

Kerro tarinoita vartioillan päätteeksi hiljentymisen yhteydessä tai retkellä ennen nukkumaanmenoa. Vaihtoehtoisesti jokainen vartiolainen tutustuu omatoimisesti johonkin partiotarinaan ja tekee siitä vuorollaan vartioillan päätöksen.

Ritarilait käyttöön

Vertailkaa ritarilakeja nykypäivän käytöstapoihin. Laatikaa vartion omat käyttäytymissäännöt (ks. myös lupausmerkin suoritus n:o 1). Voitte myös päättää ottaa ritarilait joko suoraan tai sovellettuna seuraavaksi viikoksi käyttöön. Seuraavassa kokouksessa käykää läpi kuinka hyvin ritarillinen arkipäivä onnistui.

Tarinasta

Piirtäkää sarjakuva, tehkää valokuvasarja tai muovailuvahamalli tarinan aiheesta. Tee tarinasta tietokilpailu, aukkotehtävä, sanaristikko tms.

Lue Pyhän Yrjön legenda ja ritarilait

2. Käytän turvallisesti puukkoa, kirvestä ja sahaa

Sanat teoiksi

Kerro vartiolaisille oikeat työskentelytavat ennen kuin alatte käyttää työkaluja. Puukkoa, kirvestä ja sahaa oppii käyttämään vain itse tekemällä, joten jokainen vartiolainen tekee sekä sytykkeitä, että jonkin hyödyllisen puutyön. Varaa laastaria lähelle!

Kolo-olosuhteissa

Harjoitelkaa työkalujen ojentamista ja kuljettamista pareittain tai piirissä. Keskustelkaa miksi jokin työtapa on parempi kuin toinen. Pyydä vartiolaisia tuomaan kotoa omat puukkonsa sekä sahoja, kirveitä ja vertailkaa niiden ominaisuuksia. Tätä suoritusta ei kuitenkaan voi suorittaa ilman puutöiden tekemistä käytännössä. Kolon lattian voi vuorata jätesäkeillä tai sanomalehdillä, jotta jälkien siivoaminen on helpompaa. Suositeltavampaa on tehdä tämä suoritus esim. Kämppäretken osana.

Puutöitä

Tehkää oma puinen kuksa, kaarnalaiva, viivotin, vaellussauva, mylly-peli, pirunnyrkki, vartion tunnusmerkki, viirisalko, koru, huivisolki, leirijakkara, kännykkäteline, kynttilänjalka, tms.

3. Hoidan jotakin tehtävää vartiossani. Teemme käyttökelpoisen esineen vartiollemme

Jokainen - pienikin - tehtävä on tärkeä. Ellei yksi hoida hommaansa, kaikki kärsivät. Vastuun antaminen on luottamuksenosoitus vj:lta vartiolaiselle. Hommia vaihdetaan välillä, jotta jokainen saa kokeilla erilaisia tehtäviä. Näennäisiä tehtäviä (esim. rahastonhoitaja vartiossa, jolla ei ole omia varoja) ei kannata jakaa, vaan mieluummin miettiä yhdessä koko vartion voimin oikeankokoisia ja mielekkäitä tehtäviä kaikille. Tehtävän tulee sopia kyseiselle vartiolaiselle. Hiljainen ja ujo vartiolainen ei ehkä ole paras mahdollinen iltanuotion showmaster, mutta hän saattaa olla mitä mainioin vartion päiväkirjan kuvittaja.

Tehtävien jako kannattaa miettiä tarkkaan, jotta vartiolaisella on motivaatiota hoitaa homma hyvin. Samalla kannattaa koko vartion yhdessä miettiä mitä tehdään, jos hommaa ei hoideta. Jos Kämpän avaimen hakija sairastuu, eikä ilmoita, ettei olekaan tulossa, ei vartio pääse sisälle Kämppään. Jos päiväkirjailija ei ole muistanut kirjoittaa vartion kuulumisista, ei vartiolla olekaan kattavaa kronikkaa myöhemmin luettavana. Vartiolaisen on ymmärrettävä, miksi juuri oma tehtävä on tärkeä.

Vartion yhdessä valmistama käyttöesine lisää vartion yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja parantaa yhteishenkeä. Huolella yhdessä tehdystä esineestä tulee vartion ikioma ylpeydenaihe. Aarteen voi vartiopolun jälkeen antaa lippukunnalle käyttöön tai museoitavaksi. Jokainen hoitaa oman osuutensa esineen valmistamisesta omien kykyjensä mukaan. Samalla harjoitellaan lisää kädentaitoja.

Luottamustehtäviä

Kuka on teidän vartionne iltanuotioiden kitaristi? Entä kuka on päiväkirjailija, viirinkantaja, huudattaja tai sähköpostinkantaja? Tarvitaanko teidän vartiossanne retkikokkia, kalustonhoitajaa, suorituskirjanpitäjää, lääkärihoitajaa, järjestysmiestä, laulunaloittajaa, leikittäjää, lakaisukoneenkuljettajaa, Kämpän avaimen hakijaa, mc:tä tai dj:tä? Mitä muita virkoja on vartiossanne avoinna?

Käyttöesineitä

Tehkää vartiolle kunnollinen viiri. Valakaa kynttilä iltahartauksia valaisemaan. Ommelkaa laavu, loue tai erätoveri. Nikkaroikaa vartiolle varustearkku, rahakirstu tai päiväkirjan kannet. Ommelkaa nuotiomestarin nuotioviitta, ensiapulaukku tai korjauspussi. Valmistakaa vartiopuukko, leimasin, tulipussi tai vedenkantokassi. Punokaa pajukori. Tehkää solmutaulu tai vartiotaululle kehykset. Solmikaa köysitikkaat. Jne.

4. Käytän merimiessolmua, paalusolmua, jalussolmua ja siansorkkaa oikeaan tarkoitukseen

Solmujen mallikuvat löytyvät Vartiolaisen kirjan sivulta 16. Ks. myös sudarisivu!

Paalupaikka

Anna jokaiselle vartiolaiselle oma solmunaru (lainaa varastosta!) ja näytä hitaasti, kuinka solmu tehdään. Kerrallaan opetellaan vain yksi uusi solmu. Keskustelkaa mihin tarkoitukseen kyseistä solmua kannattaa käyttää. Taidot voi testata esim. kisaamalla. Kuka tunnistaa solmutaulun solmut nopeimmin? Kumpi viestijoukkue tekee nopeimmin paalusolmun kymmenen metrin päässä olevan tuolinjalan ympäri? Kuka saa tehtyä paalun ympäri eniten siansorkkia

Kerrattu solmu

Kun solmut on opittu, niitä pitää silti vielä kerrata, jotta ne eivät unohdu. Kertaus on hauskempaa, jos mukana on jokin jippo. Tehkää solmuja lakunaruun: oikein tehdyt solmut saa syödä. Anna vartiolaisten sitoa sinut puuhun kiinni; vain oikein tehdyt solmut sallitaan.

Ihan solmussa

Koko vartio ottaa toisiaan kädestä kiinni. Käsiä ei saa missään vaiheessa irrottaa. Vartiolaisketju tekee itsestään esim. merimiessolmun. Voidaan myös leikkiä solmua: Kaikki sulkevat silmänsä, menevät tiiviiseen kasaan ja nostavat kätensä ylös. Kädet tarttuvat toisiin. Kun jokaisella on käsi kädessä, niin silmät avataan ja yritetään yhdessä saada umpisolmu auki avaamatta käsiä. Toisessa versiossa on erikseen aukaisija, joka ulkopuolisena yrittää saada umpisolmun setvittyä.

Viiden solmun kisa

Opetelkaa vielä ulkosorkka ja käykää perinteiseen kolmen narun ja viiden solmun kisaan: Kuka tekee tankoon/kaiteeseen/tms. nopeimmin ulkosorkan, yhdistää sen narun toiseen naruun merimiessolmulla, tekee tangon ympäri siansorkan, yhdistää sen narun toiseen naruun jalussolmulla ja sitoo lopuksi tangon ympärille paalusolmun.

5. Tunnen jokamiehenoikeudet ja - vastuun sekä retkeilijän, uimarin ja vesilläliikkujan turvallisuusohjeet

Jokamiehenoikeudet löytyvät Vartiolaisen kirjasta s. 31, pelastusliivien käyttö s. 86 ja meriteiden säännöt s. 88.

Roskatalkoot

Mennään metsään, rannalle, tms. ja etsitään mahdollisimman monta jokamiehenoikeuksien rikkomusta. Roskat korjataan roskikseen, totta kai.

Vilisevät virheet

Laadi retkitarina, joka vilisee virheitä. Anna vartiolaisten pohtia, mitä luonnossaliikkumiseen liittyviä virheitä tarinassa on ja miten olisi pitänyt käyttäytyä oikein. Voit myös esittää tarinan pantomiimina, jolloin vartiolaisten tehtävä on arvata, mikä menee vikaan. Vartiolaiset voivat myös itse kehittää pieniä näytelmiä.

Kerrataan taas

Kun vartiolaiset väittävät osaavansa jo, voit pitää pienen testin. Vartiolaiset peittävät silmänsä esim. partiohuivilla. Lausu erilaisia väitteitä (esim. metsäpalovaroituksen aikana saa käyttää retkikeitintä, saunavastaa varten saa katkoa oksia, luonnonpuistossa saa vapaasti kulkea, kaikkia kukkia saa kerätä tai että veneellä saa nousta maihin toisen rantaan) ja pyydä vartiolaisia nostamaan kätensä, jos väite on heidän mielestään oikein. Käykää lopuksi yhdessä keskustellen väitteet läpi. Rajanveto voi joskus olla hankalaa, mutta luonnossa liikkumisen pääsäännöt ovat yksiselitteisiä.

6. Osallistun luontotalkoisiin

Oma takapiha kuntoon

Siivotkaa Kämpän piha-alue ja ranta perusteellisesti. Peskää kuisti, haravoikaa maasto, parannelkaa nuotiopaikan reunatiiliä, korjatkaa roskat rannalta, tms. Kolon lähialueeltakin löytyy varmasti paljon siistittävää.

Arvokohteet

Selvitä esim. kunnan ympäristötoimistosta sijaitseeko lähialueella muinaismuistoja, harvinaisia kasveja tai eläimiä, joiden lähipiiriä voisitte kunnostaa. Kysy samalla myös tarkat toimintaohjeet. Ilman tietoa ja taitoa ei esim. uhanalaisten eläinten elinpiiriä saa muuttaa.

Multasormet

Tarjotkaa vartiotanne esim. palvelutalon tai vanhusten pihojen vapaaehtoisiksi lehtien haravoijiksi. Keväällä voitte istuttaa uusia kasveja, kitkeä rikkaruohoja tai kastella kukkapenkkejä.

Metsässä

Osallistukaa metsänistutukseen. Rakentakaa linnunpönttöjä tai siileille talvipesiä.

7. Valmistaudumme yhdessä retkelle

Vartiolaisen kirjasta löytyy varustelista ja pakkausohjeet s. 28. Katso myös lisätietoja kirjaston retkisivuilta.

Rinkkapinkka

Tuo mukanasi rinkka ja kaikkia tarpeellisia ja tarpeettomia retkivarusteita. Anna vartiolaisten kylmiltään pakata rinkka erilaisia retkiä ja eri vuodenaikoja silmälläpitäen. Keskustelkaa mitä retkellä tarvitaan ja minne tavarat kannattaa rinkassa pakata. Säätäkää rinkka oikein.

Makuupussin pakkauskisa

Tuo kaksi suurin piirtein samanlaista makuupussia. Jaa vartiolaiset kahteen joukkueeseen ja vie makuupussit noin kymmenen metrin päähän. Joukkueiden tulee viestinä ottaa makuupussi pois suojapussista, mennä makuupussiin sisälle vetoketju kiinni, kiristää suuaukko päänmyötäiseksi, tulla pois makuupussista ja sulloa makuupussi takaisin suojapussiin. Nopeus ja huolellisuus ratkaisee.

Tyyli se olla pitää metsässäkin

Tuo Kololle aikakauslehtiä, mainoksia, retkeily- ja partiolehtiä, tms. Tehkää kuvakollaasi erilaisista vaatteista. Keskustelkaa millaisin vaattein pärjää vuorokauden ympäri ulkosalla. Millaisia hyviä ja huonoja puolia on eri materiaaleissa? (Puuvilla kerää kosteutta, eli ei kuivu ja jäätyy pakkasella. Villa lämmittää, vaikka se olisi päässyt kastumaankin. Fleece on kevyttä ja sen voi rutistaa kuivaksi. Jne.) Onko tärkeämpää näyttää metsässä muodinmukaisesti vai lämpimästi pukeutuneelta?

8. Osallistun yöretkelle

Yhden yön juttuja

Yöretki voidaan järjestää syyskuussa, lokakuussa, marraskuussa, joulukuussa, tammikuussa, helmikuussa, maaliskuussa, huhtikuussa, toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa tai elokuussa.

Yöretkelle voidaan mennä pyörällä, linja-autolla, kävellen, rullaluistimilla, veneellä, henkilöautolla, hiihtäen, rollaattoreilla, paikallisjunalla, retkiluistimilla, meloen, potkulaudoilla tai vaikkapa lumikengillä.

Yöretki voidaan pitää lähimetsässä, Kämpällä tai Kämpän maastossa, tuttavan kesämökin tai maatilan mailla, retkeilyalueella, srk:n mailla, lähialueen lippukuntien retkimajoissa tai niiden maastossa, kaupungin virkistysalueella tai esim. kansallispuistossa. Jokamiehenoikeuksien perusteella saamme yöpyä tilapäisesti missä tahansa luonnontilaisessa maastossa, kunhan emme aiheuta vahinkoa.

Yö voidaan viettää teltassa, laavussa, louteessa, erätoverissa, veneessä, kiintolaavussa, autiotuvassa, Kämpällä, terassilla, ladossa, kuusen alla, lumiluolassa, iglussa, quincheessa tai vaikkapa väestönsuojassa tai autotallissa. Majoitteista löytyy tietoa Vartiolaisen kirjasta s. 57.

Yöretkellä voidaan … Vain mielikuvituksettomuus on rajana.

9. Osaan lukea karttaa ja käyttää kompassia

Suunnanotto kompassilla löytyy Vartiolaisen kirjasta s. 32 ja mittakaava s. 33. Maastokartan karttamerkit löytyvät Vartiolaisen kirjan etusisäkannesta. Käykää läpi perustaidot: karttaa pidellään kulkusuunnassa, peukalo oman sijainnin kohdalla, seurataan auringon (kuun) sijaintia omaan kulkusuuntaan nähden, ennakoidaan tulevaa maastoa karttaa lukemalla, valitaan reitti kartanluvun perusteella.

Karttamerkkidomino ja -bingo

Tee karttamerkeistä dominopeli: Piirrä pahville (=laatalle) karttamerkin jokin symboli ja jokin sanallinen selitys. Tee laattoja noin 10xvartiolaisten määrä. Laatat sekoitetaan ja jaetaan. Vartiolaiset asettavat vuorotellen laattojaan pöydälle. Symbolin jatkoksi voi laittaa vain sen sanallisen selityksen tai toisinpäin. Muuten tavanomaiset dominosäännöt. Voittaja on se, joka saa ensimmäisenä kaikki dominolaattansa pöydälle.

Piirrä 5x5 paperiruudukkoon 25 karttamerkkisymbolia eri järjestyksessä jokaiseen paperiin. Tee papereita (=bingolippuja) yhtä monta kuin on vartiolaisiakin. Piirrä pienille paperilapuille samat symbolit. Nosta hatusta pieniä lappuja ja kerro karttamerkki. Vartiolaiset etsivät omista ruudukoistaan kyseisen symbolin ja rastittavat ko. ruudun. Kuka saa ensin viiden rastin suoran? Entä kaksi tai kolme suoraa?

Matkalla jossain

Anna jokaiselle vartiolaiselle tai pareille sama kartta. Näytä vartiolaisille lähtöpaikka kartalta. Kerro jokin matka vain sanallisesti karttatermein. "Kuljin 200 m etelään, ylitin ojan, nousin kukkulalle ja …" Vartiolaiset näyttävät tarinan jälkeen, mihin olettavat sinun päätyneen.

Kävelyllä kartan kanssa

Lähtekää ulos kävelylle. Pyydä vartiolaisia aina sopivissa paikoissa osoittamaan kartalta missä olette.

Pieniä ja isoja

Tuo mukanasi eri mittakaavaisia, eri tarkoitukseen tehtyjä, uusia ja vanhoja karttoja sekä mustavalkokopioita samasta alueesta. Vertailkaa karttoja, mitä ne kertovat ja mihin ne sopivat. Onko vanhaan karttaan luottamista? Miten mustavalkokopiosta erottuvat pienet purot ja polut, korkeuskäyrät sekä ojat?

Kompia vai kompasseja

Anna jokaiselle vartiolaiselle tai parille oma kartta ja kompassi. Näytä kartasta lähtöpaikka ja maalipaikka. Vartiolaiset ottavat suunnan kompassilla. Kun kaikki ovat valmiit vartiolaiset osoittavat yhtä aikaa kädellään, mihin suuntaan pitää lähteä. Kompassin virhetekijöitä voi esitellä asettamalla kaksi kompassia päällekkäin, rannekellon kompassin alle tai kompassin henkilöauton konepellille.

10. Osaan toimia eksymistilanteessa

Ilmansuunnat luonnonmerkeistä löytyvät Vartiolaisen kirjasta s. 33.

Eksytys

Vie vartio metsään ja anna kartta. Pyydä vartiolaisia paikantamaan sijainti kartalla ja ottamaan suunta kompassilla kohti lähtöpaikkaa. Muutaman toiston jälkeen jaa vartio pareiksi tai pienryhmiksi ja jätä heidät metsään kartan ja kompassin kanssa. Palaa itse eri reittiä lähtöpisteeseen.

Nou hätä

Menkää metsään "eksyksiin". Rakentakaa hätämajoite ja maasta ilmaan merkki etsintähelikopterille tai hätämerkki etsintäketjuille. Selvittäkää missä on paras pelastautumissuunta. Tehkää merkkitulet ja miettikää mitä muuta voisitte tehdä, jos kyseessä olisi tositilanne. Poistuessanne muistakaa purkaa rakennelmat.

Pelastautumissuunta

Tarkastelkaa karttaa. Jos oltaisiin eksyksissä, niin mihin suuntaan kannattaisi lähteä? Aina ennen maastoon lähtöä kannattaa etsiä kartasta pelastautumissuunta: onko jossakin suunnassa suuri maantie, korkeajännitelinja, poroaita, pelto, ranta, joki, tms. suuri maamerkki, jota ei voi olla huomaamatta, kun sen kohtaa. Jos esim. retkipaikasta katsoen idän suunnassa kulkee valtatie, niin aina voidaan turvallisin mielin lähteä itään luottaen, että metsästä tullaan ennemmin tai myöhemmin tielle.

11. Suunnistan kokeneemman suunnistajan kanssa

Kokeneemman suunnistajan kanssa on turvallista kokeilla yksinsuunnistusta. "Kokeneempi suunnistaja" voi olla vj, pj, muu lpk:n johtaja tai kuka tahansa suunnistuksenharrastaja.

Mitatkaa kulkunopeutenne ja askelparimittanne erilaisissa maastoissa. Miettikää vuodenajan, valoisuuden ja maastotyyppien vaikutusta matkojen arviointiin ja suunnistukseen yleensä. Kerratkaa kartan ja kompassinkäyttö (III:9) sekä ilmansuunnat maamerkeistä (III:10).

Tiennäyttäjä

Jokainen vartiolainen on vuorollaan suunnistaja, jonka johdolla vartio etenee metsässä. Suunnistustaitoinen valvoja on mukana letkan viimeisenä varmistamassa, että joukko ei pääse harhailemaan kovin kauas reitiltä.

Rastilta rastille

Lähtekää koko vartion voimin PIF:n firmarasteille (joka torstai keväästä syksyyn).

12. Osaan hoitaa tapaturmia

Katso uusimmat ensiapuohjeet SPR:n nettisivuilta. Vartiolaisen kirjan s. 73-79 on myös ea-ohjeita. Kolon kaapista löytyy myös ea-opas sekä harjoitusmateriaalia.

Auta, Auta

Pareittain toinen on autettava ja toinen auttaja, vaihdetaan välillä rooleja. Maskeerataan autettavalle vammoja ja hoidetaan ne oikeaoppisesti. Vaseliinista ja tuorekelmusta (rakko) sekä punaväristä tulee uskottavia II-asteen palovammoja, kuivaa mustaa reunoihin lisäämällä saadaan karrelle palanut III-asteen palovamma. Valkoisella ja sinisellä värillä huulissa, poskipäissä ja korvissa luodaan hypoterminen vaikutelma. Jne.

Miksi mulle aina käy näin

Käytännön harjoituksen jälkeen pohditaan yhdessä millaisissa tilanteissa tulee pintahaavoja, hiertymiä, nenäverenvuotoa, palovammoja ja hypotermiaa. Miten niitä voi ennaltaehkäistä? Miten toimimme, jos retkellä sattuu tapaturma? Mitä ea-välineitä tarvitaan retkelle mukaan?

13. Tunnen heikkojen jäiden tuntomerkit, osaan pelastaa jäihin joutuneen ja pelastautua itse jäistä

Heikot jäät -ohjeistus ja jäänaskalien valmistusohjeet löytyvät Vartiolaisen kirjasta s. 34. Ilmatiiviisti pakattu reppu kelluttaa kuin pelastusliivi. Jäälle lähtiessä kannattaakin varavaatteet, eväät, känny, yms. pakata vesitiiviisti ja samalla kelluttavasti. Naskalit kaulaan eikä repun pohjalle.

Plumpsis

Piirrä maisemakartta, jossa on heikkojen jäiden riskialueita. Pyydä aluksi vartiolaisia sijoittamaan legoukkoja tms. pikkuakkoja johonkin kartan päälle. Kerro sen jälkeen päivän aiheena olevan heikot jäät. Pohtikaa yhdessä kenen ukko hukkui ja kenen ukko jäi henkiin. Miettikää, miten henkiin jääneet ukot voisivat pelastaa vaarassa olevat.

Hengenpelastaja

Harjoitelkaa paalusolmun tekemistä pelastusköydellä itsenne ympärille. Menkää jäälle kävelylle tarkastelemaan railoja ja riskikohteita (muistakaa naskalit!). Heittäkää pelastusköydellä maalitauluun tai keiloja (esim. tyhjiä muovipulloja) nurin. Tehkää naskalit ja pitäkää naskaliryömintärace jäällä.

14. Osaan Suomen lipun käytön.

Eräs lippumenotapa löytyy Vartiolaisen kirjasta s. 36, lipun viikkaaminen s. 37 ja lippulaulu s. 39.

Ylös alas

Jokainen vartiolainen on vuorollaan lipunnostaja ja -laskija, muut toimivat kuin osallistujat.

Leikkikää "Liputuspäiväsalaatti"-leikki hedelmäsalaatin säännöin.

15. Teemme esineen, jota käytetään vartioillan päätöksessä tai (leiri)jumalanpalveluksessa

Hiljaa hyvää tulee hiljentymiseenkin

Tehkää rukousnauha. Sitokaa vartion oma hartaustekstikirja tai laulukirja. Valmistakaa rytmikapulat, triangeli, rumpu, rytmimuna tai muu soitin. Nikkaroikaa koristeltu rasia, johon kokouksen päätteeksi kerätään mietteitä, kiitoksia, hyviä juttuja.

16. Keskustelen partiojohtajan kanssa taakse jääneestä partiovuodesta.

Vj voi kutsua sammon tai muun tutun pj:n kevään lopussa mukaan kokoukseen. Käykää läpi kulunutta vuotta koko vartion kanssa. Mikä oli hienointa, mikä hiukan ankeaa, mitä jäi mieleen, mitä odotetaan seuraavalta vuodelta. Keskustelu voidaan myös pitää osana kolmannen luokan riihitystä, jos se ajankohdallisesti sopii.