Ensimmäinen luokka
1. Teen turvallisen retken
Kun vartio suorittaa ensimmäistä luokkaa, retket kannattaa suunnitella aina koko vartio yhdessä ja jakaa vastuu retken eri osa-alueista vartiolaisille. Yksi suunnittelee ruokalistan ja käy kaupassa, toinen valmistelee retkelle ohjelmaa, kolmas hankkii retkellä tarvittavat yhteiset varusteet ja välineet, neljäs laatii retkikirjeen ja henkilökohtaisen varusteluettelon, viides järjestelee kuljetukset, jne. Päävastuu säilyy kuitenkin vj:lla: valvo ja esitarkasta suunnitelmia, jotta retkellä ei pääse tapahtumaan ikäviä yllätyksiä. Vj:n tehtävänä on varmistaa, että retkestä tulee turvallinen ja muutenkin hyvä retki.
Käykää läpi SP:n turvallisuusohjeet soveltuvin osin. Turvallisuusohjeet löytyvät myös SP:n nettisivuilta ellei sinulla vielä ole niitä vihkona.
Turvassa
Laatikaa yhdessä vartion seuraavan retken turvallisuussuunnitelma ja kirjatkaa se. Mitä pitää ottaa huomioon? Mitä voi pahimmillaan tapahtua? Miten riskeihin voidaan varautua? Noudattakaa suunnitelmaa retkellä. Retken päätteeksi miettikää, mitä ei oltu osattu huomioida; mitä pitää lisätä vartion omaan turvallisuussuunnitelmaan?
Tehkää nyt jotain
Tehkää turvallisuusohjeisiin liittyviä tilanteita roolileikkinä. Vj ja avj pistävät tilanteen käyntiin esim. näyttelemällä hukkuvaa, voivottelemalla olevansa eksyksissä, kauhistelemalla tulen olevan irti, jne. Vartiolaiset tulevat heti tilanteen tajuttuaan leikkiin mukaan ja esittävät, kuinka tilanne ratkaistaan.
Älä tee niin kuin minä sanon
Keksi tarina, joka vilisee vaaratilanteita, vääriä toimintatapoja ja rikkeitä. Kerro tarinaa vartiolaisille, jotka bongaavat virheitä ja korjaavat ne. Osa vartiosta voi myös näytellä tilanteita, joista muut etsivät virheitä.
Ytimekkäästi
Käykää SP:n turvallisuusohjeet -vihko läpi laatien samalla jokaisesta turvallisuusohjeiden luvusta slogan, huuto, haiku, tms.
2. Järjestän ohjelmaa vartiolleni retkellä ja kokouksessa
Suorituksen tarkoituksena on rohkaista oma-aloitteisuuteen, vastuunottamiseen, vaikuttamiseen ja arviointiin. Vartiolainen suunnittelee ohjelman etukäteen, huolehtii sen järjestelyistä ja miettii jälkikäteen miten ohjelma onnistui ja saa palautetta myös muilta. Vartiolainen voi järjestää ohjelmaa osana viikkokokousta tai koko kokouksen ohjelman tai osana vartion retkeä.
Pyydä vartiolaisia miettimään seuraavaan kokoukseen mennessä erilaisia ohjelmaideoita. Seuraavassa kokouksessa päättäkää kuka tekee mitäkin, jottei ohjelmissa ole päällekkäisyyksiä. Kysy vartiolaiselta etukäteen millainen ohjelma on tulossa. Tarvittaessa tee parannusehdotuksia, muistaen kuitenkin, ettei ohjelma ole sinun vaan vartiolaisen itse järjestämää ohjelmaa. Auta vartiolaista järjestelyissä ja anna tarvittaessa vinkkejä. Tarkoitus ei ole oppia kantapäänkautta, vaan saada onnistumisen kokemuksia johtamisesta.
Yksittäisen ohjelman jälkeen heti tai ohjelmakokonaisuuden jälkeisessä seuraavassa kokouksessa käykää yhdessä ohjelmia läpi. Miltä tuntui valmistella ohjelmaa? Mitä pitivät ohjelmasta muut vartiolaiset? Menikö ohjelma niin kuin oli suunniteltu? Mitä olisi voinut parantaa?
Jaettu retki on kaksinkertainen ilo
Retkellä yksi vartiolaisista vastaa lipunnostoista ja -laskuista, toinen ja kolmas valmistelevat muille rastiradan, neljäs keksii taukojumpan, viides ja kuudes suunnittelevat iltanuotion laulut sekä leikit ja seitsemäs hoitaa bussimatkan ajaksi aivojumppaa.
Lautasellinen kiitosta
Laitetaan paperilautanen hakaneulalla jokaisen selkään kiinni. Kaikki kirjoittelevat toisten lautasiin kiitoksia ja terveisiä järjestetyistä ohjelmista.
3. Harjoittelemme maastoetsintää ja tutustumme pelastuspalvelutoimintaan
Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu tukee viranomaisia erilaisissa auttamistilanteissa. Tavallisimmin Vapepaa tarvitaan kadonneiden etsinnöissä. Suomen Partiolaiset ry on yksi Vapepaan kuuluvista 46 järjestöstä (v. 2003).
Kutsu joku Vapepaan kuuluva pitämään vartiolle etsintäharjoitus tai osallistukaa Vapepan etsintäkurssille tai etsintäharjoitukseen (kysy vaikkapa Marilta milloin seuraava kurssi järjestetään). Harjoitus voidaan toteuttaa koko vartio-osastolle yhteisenä (ehdota vjn:ssa), osana lpk:n leiriä (ehdota jn:ssa) tai esimerkiksi vartion omalla retkellä. Samalla voitte harjoitella radiopuhelimen käyttöä.
Tavallisin maastoetsinnän muoto on näkötuntumaharavointi: Etsijöiden välimatka riippuu näkyvyydestä: metsässä väli on noin 2-5 metriä, mutta pellolla paljon suurempi. Ketju liikkuu rivimuoto säilyttäen, eli kaikkien on kuljettava samalla nopeudella ja suoraan. Jos joku pysähtyy tai hidastaa, niin kaikki hidastavat. Etsijät tarkkailevat edessä olevaa maastoa ja myös ylös (puiden oksille) ja taaksepäin (kivien tausta). Ketjun toinen reuna voi seurata esim. pellon laitaa. Toisessa reunassa on suunnistaja, joka pitää kulkulinjan suorana. Ketjun reunimmainen merkkaa etsityn alueen vessapaperin paloilla.
Kun etsijä löytää jotain, hän huutaa seis, jolloin koko ketju pysähtyy. Vain yksi (ketjunjohtaja, vj) menee tutkimaan löydettyä asiaa. Jos löydetään henkilö, niin häntä puhutellaan ja autetaan.
Ketjussa voidaan käyttää kutsuhuutoa. Ketjunjohtaja laskee kolmeen, jonka jälkeen koko ketju huutaa yhtä aikaa sovitun etsintähuudon, esim. etsittävän etunimen.
Missä sä oot
Piilota maastoon hullunkuriset perheet korttipelin kortteja. Kerro vartiolaisille, että esim. Kokin perhe on kadonnut, isä, äiti ja kaksi lasta. Tehkää etsintäketju ja toimikaa kuin oikeassa etsinnässä. Voitte käyttää etsintähuutoakin, kunnes ensimmäinen korteista löytyy.
Etsittävä voi olla myös avj, joka leikkii loukkaantunutta ja piiloutuu maastoon. Voit myös piilottaa herätyskellon. Jos kello ehtii alkaa soida, niin etsintä on epäonnistunut.
Radioaalloilla
Jaa vartio kahtia ja anna kummallekin radiopuhelin. Ryhmät siirtyvät etäälle toisistaan.
Laivanupotus: Pelataan laivanupotusta, ruudut sanotaan vuorotellen radiopuhelimilla.
Puhelinnumerot: Valitse puhelinluettelosta vaikealta kuulostavia sukunimiä. Toinen ryhmä kysyy ja toinen etsii luettelosta numeroita. Jos vastapuoli ei saa sukunimestä selvää, niin se pitää aakkostaa: Zulu Yankee Sierra Kilo Omega Whiskey India Charlie Zulu.
4. Tunnistan elvytystä tarvitsevan potilaan ja harjoittelen elvytystä
Katso SPR:n nettisivuilta uusimmat hätäensiapuohjeet (ja Vartiolaisen kirja s. 75). Kololta löytyy ensiapuopas ja materiaalia ea-harjoituksiin sekä Anne-nukke.
Tämän suorituksen edellytyksenä on käytännön harjoitus Anne-nuken kanssa! Voitte joko harjoitella Kololla tai ilmoittautua koko vartion voimin ensiapu-I tai hätäensiapukurssille.
Muistisääntöjä
4H: Herätä, Hälytä, Hengitys, Hätä-ea
ABCDE: Airway (avaa hengitystiet), Breathing (tarkista hengittääkö), Circulation (tarkista verenkierto: pulssi), Disability (tarkista tajunnantaso: vastaako järkevästi vai sammaltaen, reagoiko kipuun, jne.), Exposure (tarkista onko näkyviä vammoja: verenvuoto, mustelma, asentovirhe, tms.).
APUA!: A=Avaa hengitystiet, P=Puhalluselvytys, U=Ulkoinen paineluelvytys, A=Apuvoimien hälytys, !=Ylläpidä elvytystaitoasi.
Elon merkit
Mitatkaa oma ja opetelkaa pareittain tarkistamaan toisiltanne hengitystaajuus ja pulssi. Hengityksen tuntee parhaiten, kun painaa poskensa lähelle potilaan suuta. Poski on hyvin tuntoherkkä ja samalla näet kohoaako potilaan rintakehä. Toinen tapa on nuolaista kämmenselkäänsä ja kokeilla kostealla kämmenselällä tuntuuko hengitys. Hengitystaajuus on normaalisti aikuisella 12-16 kertaa minuutissa. Pulssin voi helpoiten mitata kaulavaltimolta. Paina kahdella sormella aataminomenan viereisestä ”kuopasta”. Pulssi tuntuu voimakkaana myös ranteesta ja nivusista. Verratkaa pulssin tiheyttä eri tilanteissa. Lepotilassa pulssi vaihtelee 50-100 kertaa minuutissa. Mitatkaa pulssi kokouksen aluksi, juoksuleikin aikana ja jälkeen, kesken rauhallista hetkeä ja kokouksen päätteeksi.
Sinisenä
Verenkierto kuljettaa happea. Aivot vaurioituvat pysyvästi jo noin 10 minuutin kuluttua, elleivät ne saa happea. Terve ihminen voi säännellä hengitystaajuutta ja ilman määrää omatoimisesti jonkin aikaa. Kuka vartiosta osaa pidättää hengitystä kauimmin? Kuka saa puhallettua ilmapallon nopeimmin? Kuka saa ilmapalloon eniten ilmaa yhdellä puhalluksella?
5. Osaan toimia onnettomuuspaikalla
Katso SPR:n nettisivuilta uusimmat toimintaohjeet (ja Vartiolaisen kirja s. 73-78). Toimintajärjestys: tee tilannearvio, tee hätäilmoitus, ehkäise lisäonnettomuudet, anna hätäensiapu, anna muu ensiapu, ohjaa viranomaiset onnettomuuspaikalle.
Valmistele vartiolaisille ”aidolta tuntuva” harjoitus. Huolellisesti valmistelemalla (lavastus, vammojen maskeeraus ja potilaiden pestaus) luot vartiolaisillesi pitkään muistellun kokemuksen, jonka avulla ensiaputaidot opitaan parhaiten. Onnettomuuspaikalle voi kerätä III, II ja aiemmin I luokan suorituksissa opittuja ensiaputapauksia siten, että potilaiden määrä on noin puolet vartiolaisten määrästä.
Pyydä kavereitasi potilaiksi ja lavastakaa onnettomuuspaikka. SPR:ltä voi lainata tarvittavia välineitä. Toimi itse tarkkailijana. Kirjaa ylös miten vartiolaiset toimivat: nopeus, oikeaoppisuus, kielenkäyttö, oikea toimintajärjestys, jne. Huomioi esim. turvakolmion vieminen riittävän kauas, "soitto" 112:een, sokkivaara, elintoimintojen tarkistaminen, oikeat ea-toimenpiteet, ympäriltä löytyvien materiaalien (partiohuivi kolmioliinana, riuku lastana, tulitikkuaski painesiteen painona, yms.) hyödyntäminen, jne. Kun tilanne on ohi purkakaa tilanne tarkoin yhdessä. Keskustelkaa miltä tuntui tulla onnettomuuspaikalle, missä järjestyksessä ja miten olisi pitänyt toimia, mitä välineitä tarvittiin, miten niitä olisi pitänyt käyttää, jne.
Nyt on kiire!
Auto-onnettomuus:
1. auton alle puolittain jäänyt kävelijä, jolla avomurtuma jalassa.
2. auton töytäisemä toinen kävelijä, jolla ruhjevamma kädessä.
3. auton kuljettaja, joka tajuttomana nojaa rattiin, otsassa haava.
Polkupyöräonnettomuus:
4. polkupyörällä ojaan ajanut: tajuton.
5. polkupyörän tarakalla istunut: käsivarressa runsaasti vuotava haava.
6. auttamaan rynnännyt, joka kompastui: nilkka nyrjähtänyt.
Keittiössä:
7. kiehuvaa vettä kaatunut päälle: II asteen palovamma käsivarressa.
8. lapsi silminnäkijänä: hätäännys, itku.
9. kolmannella tilanteen laukaisema sairaskohtaus: epilepsiakohtaus.
Talvisessa metsässä:
10. pulkalla päin puuta: umpimurtuma jalassa
11. samassa pulkassa ollut: nenäverenvuoto
12. kolmas kaveri ilman pipoa: paleltuma korvalehdessä ja poskipäissä.
Triage
Kirjoita lapuille erilaisia vammoja (roska silmässä, kovat vatsakivut, avomurtuma pohkeessa, tajuttomuus, I asteen palovamma kämmenessä, ruhje polvessa, tikku sormessa, nilkan nyrjähdys, sydänkohtaus, mustelma sääressä, paleltuma poskessa, kyyn purema jalassa, punkki kädessä, aivotärähdys, pyörtyminen, lasinsiru jalanpohjassa, jne.) Pyydä vartiolaisia asettamaan vammat hoidon kiireellisyysjärjestykseen.
6. Teemme erikoisretken koko vartion voimin
Erikoisretkellä tarkoitetaan tässä jotakin erilaista, epätavallista, uudenlaista ja ennenkokematonta.
Kruuna vai klaava
Vartio lähtee pyörä-/melontaretkelle Jokaisessa tienhaarassa/jokaisen saaren jälkeen heitetään kolikkoa: kruuna on vasemmalle ja klaava oikealle. Illan tullen pysähdytään sopivalle yöpymispaikalle. Kartalla pitää kuitenkin pysyä!
Heinälatoromantiikkaa
Etsitään sopiva lato ja pyydetään sen omistajalta lupaa yöpyä siinä. Ladon kunto on sivuseikka; katon raoista pilkahteleva tähtitaivas tuo vain lisää tunnelmaa. Lauletaan vanhoja kotimaisia, punotaan olkisormus ja syödään karjalanpiirakoita.
Mennään bussilla
Hankitaan kaikille vartion jäsenille Turun kaupungin lähiliikenteeseen turisteille tarkoitettu päivälippu. Varataan koko päivä bussilla huristeluun. Minne kaikkialle tie vie? Tunnetteko kaikki lähiöt ja syrjäkylät? Ottakaa eväät mukaan ja ajakaa kaikki kaupungin linjat läpi.
Ihan pöllö
Helmikuisena yönä vartio lähtee pöllöretkelle. Ota yhteyttä luonnonsuojelu- tai lintutieteelliseen yhdistykseen, jotta saatte asiantuntevan oppaan mukaanne. Öinen huhuilu on elämys.
Kirkkotiellä
Vartio voi viettää päivän tutustumalla kaikkiin Turun kirkkoihin. Ottakaa ensin selvää missä eri kirkot (evankelis-luterilaiset, ortodoksinen, juutalainen, helluntai-, adventisti-, vapaaseurakunta, jne.) sijaitsevat, miten niihin pääsee ja miten niissä käyttäydytään.
Pt-kisat
Ellei vartio ole aiemmin käynyt piirin pt-kisoissa, niin nyt on jo korkea aika!
Eskimot
Rakennetaan yhdessä iglu (vähälumisessa etelässä quinchee käy korvikkeena) ja yövytään siinä. Pidetään Grönlanti-aiheinen iltanuotio. Ennen kotiinpaluuta palkitaan jokainen eskimopuikolla tai jääkarhukarkeilla.
Fotomaraton
24 tuntia ja 24 valokuvaa. Pyydä sampoa tms. lpk:n muuta johtajaa keksimään 24 kuva-aihetta suljetuissa kirjekuorissa. Vartio ideoi aiheista luovanhullun toteutuksen. Uuden aihekuoren saa avata aina tasatunnein.
Äiti pakkaa
Antakaa äitien/isien/pikkusiskojen/veljien pakata rinkat ja avatkaa ne vasta retkellä. Mitä rinkasta paljastuukaan?
7. Opetan vartiolleni hyödyllisen taidon
Opettaminen on hyvä keino oppia itsekin. Kun joutuu opettamaan jonkin asian muille, niin on ensin itse perehdyttävä aiheeseen riittävän hyvin ja osattava selvittää se muille yksinkertaisesti ja perusteellisesti. On varauduttava hankaliin kysymyksiin ja yllättäviin tilanteisiin.
Pyydä jokaista vartiolaista miettimään seuraavaksi kerraksi jonkin asian, jonka he voivat kouluttaa koko muulle vartiolle. Vartiolaisten muista harrastuksista tai kiinnostuksen aiheista löytyy varmasti sopiva aihe. Seuraavassa kokouksessa sopikaa koulutusrupeamat ja tehkää niille aikataulu. Osa rupeamista sopii viikkokokouksen aiheeksi, osa taas voidaan käydä läpi retkellä. Pyydä vartiolaisia miettimään paljonko aikaa koulutusrupeamaan kuluu ja mitä materiaaleja tarvitaan. Kuka hankkii materiaalit?
Auta vartiolaisia järjestelyissä ja anna tarvittaessa vinkkejä. Tarkoitus ei ole oppia kantapäänkautta, vaan saada onnistumisen kokemuksia johtamisesta ja kouluttamisesta. Rupeaman jälkeen käy vartiolaisen kanssa tilanne läpi. Miltä tuntui? Menikö rupeama niin kuin oli suunniteltu? Mitä olisi voinut parantaa?
Löytyykö vartiolaisilla tietoa ja taitoa esim. mopon korjauksesta, valokuvauksesta, nypläyksestä, verkon paikkauksesta, rivitanssista, jonglöörauksesta, melonnasta, kokkailusta, kitaran soitosta, lintujen bongauksesta, karjalanpiirakoiden leipomisesta, IRCcauksesta, kalligrafiasta, haikurunojen kirjoittamisesta, kynttilän valannasta, juhlakampausten tekemisestä, kalastuksesta, uimahyppäämisestä, kukkien asettelusta (ikebana), navigoinnista, gps-suunnistuksesta, suksien voitelusta, aikidosta, hevosten hoidosta, lumimajan rakentamisesta, pienoismallien kokoamisesta tai mimiikasta?
Pt-kisoihin
Miettikää yhdessä piirin seuraavien pt-kisojen tehtäväluettelosta ilmeneviä rasteja. Millaisia tehtäviä rasteilla voi olla? Jakakaa rastit niin, että jokainen vartiolainen kouluttaa vuorollaan kaikille muille vartion jäsenille sellaisen taidon tai asian, josta luultavasti on hyötyä tulevissa pt-kisoissa. Suorituksen kruunaa tietysti taitojen testaus osallistumalla kyseisiin pt-kisoihin!
8. Suunnittelen ja teen ensimmäisen luokan palvelutehtävän enintään kahden partioystäväni kanssa
Miettikää yhdessä erilaisia palvelukohteita. Mitä haluatte korjata tai parantaa ympäristössänne, kotona, koulussa, pihalla. Mitä asialle voi tehdä? Vartiolaiset valitsevat pareittain itselleen sopivan palveluprojektin. Koko vartiolle voidaan myös valita yhteinen palveluprojekti, josta jokaiselle vartiolaiselle tai jokaiselle vartiolaisparille riittää oma vastuualue. Ohjaa palvelutehtävän valmistelua ja toteuttamista tarvittaessa.
Valmiita palvelutehtävän aiheita löytyy mm. piirin Bhaktapur kehy-projekteista tai sisupartiotoiminnasta, erilaisista auttamisjärjestöistä (esim. SPR, Folkhälsan, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Unicef, YAD, Irti huumeista ry, sydänyhdistys, ...), sairaaloista, vanhainkodeista, palvelutaloista, kehitysvammalaitoksesta (esim. Kårkulla), srk:n diakoniatyöltä, jne. Ottakaa rohkeasti yhteyttä Paraisten kaupungin viranomaisiin, laitoksiin ja yhdistyksiin sekä sopikaa kummallekin osapuolelle sopivan kokoisesta ja mallisesta palveluprojektista.
Säästöpossu
Palvelutehtäväksi sopii myös osallistuminen johonkin keräykseen (esim. Yhteisvastuu, Unicef tai SPR) lipaskerääjänä tai lahjoittamalla palvelutempauksen avulla ansaitut varat keräykseen, kunhan samalla perehdytte tarkemmin keräyskohteeseen ja keräystuottojen myötä saavutettavaan apuun.
Minulta sinulle
Lahjoitetaan Turunmaan sairalaan lastenosastolle leluja, kerätään terveyskeskuksen odotussaliin lehtiä, haravoidaan syksyllä sotaveteraanin piha, kitketään keväällä mummon kukkapenkki, järjestetään palvelutalossa yhteislaulutilaisuus, pidetään päiväkodin lapsille leikki/pelihetki, avustetaan lpk:n leirillä muonittajina ja hoidetaan johtajasaunan lämmitys, tyhjennetään kämpän Paskis, järjestetään lpk:n muistelemispäiväntilaisuus, pidetään sudareille rieha, tms.
Veriliitto
Partiolaiset aloittivat vapaaehtoiset verenluovutukset Suomessa ennen kuin ne siirtyivät SPR:n Veripalvelulle. Silloinen veripalvelun nimitys oli veriliitto. Vartio voi tarjoutua hoitamaan verenluovutustilaisuuden kahvituksen. Verenluovutuksia järjestetään kolmesti vuodessa seurakuntakodilla: helmi-, touko- ja lokakuussa. 18-vuotiaana voi luovuttaa itsekin verta.
9. Tunnen lippukuntani toiminnan
Vuosikokous on PaMeKon ylin päättävä elin. Yhdistyslaki vaatii, että joka vuosi pidetään yhdistyksen (meidän tapauksessa siis lippukunnan) kokous, jossa valitaan lpk:n johtaja ja hallituksen jäsenet. Vuosikokouksessa on vahvistettava myös toimintasuunnitelma, budjetti, toimintakertomus ja tilinpäätös eli kokouksessa päätetään mitä lpk tekee ja paljonko rahaa käytetään mihinkin tarkoitukseen. Jos lpk suunnittelee suuria hankintoja, niin niistäkin on päätettävä vuosikokouksessa. Katso myös kalenteri, PaMeKon toimihenkilöt ja historiikki.
Vuosikokoukseen
Kutsukaa sampo, muu tuttu pj, lpkj, tms. kertomaan vuosikokouksen kulusta. Käykää vuosikokouksen asiakirjat yhdessä läpi. Lähtekää koko vartion voimin vuosikokoukseen.
Varjohallitus
Laatikaa lpk:n toimintasuunnitelma ja budjetti. Verratkaa niitä lpk:n kuluvan vuoden suunnitelmiin. Löytyykö painotuksissa eroja? Pitäkää demovuosikokous, jossa vahvistatte suunnitelmanne.
Onko elämää vartion jälkeen?
Keskustelkaa mitä mahdollisuuksia ja toiveita vartiolaisilla on tehtävistä vartiolaisuuden jälkeen. Mitä vaeltajat tekevät? Miten siirrytään vaeltajiksi? Miten vj:t valitaan? Voiko vartion sijasta alkaa vetää laumaa? Millaisia pestejä lpk:ssa on tarjolla? Kutsukaa sampo, valtermanni, akela tms. mukaan kokoukseen kertomaan lpk-elämästä vartion ulkopuolella. Käykää vierailulla vjn:ssa ja tutustumassa vaeltajatoimintaan. Tutustukaa yhdessä vaeltajan toimintakansioon ja vaeltajan korttiin. Mitä vartiolaiset haluaisivat suorittaa sieltä ensimmäiseksi?
10. I-luokan vaellus: valmistaudun yön yli kestävään vaellukseen, jonka toteutan enintään kahden partioystäväni kanssa
Tämä suoritus voidaan hoitaa I:n luokan riihityksen yhteydessä, mutta suositeltavampaa on, että suoritus- ja riihitysvaellukset tehdään erikseen. Suorituksessa voidaan prepata taitoja, saada itsevarmuutta ja ottaa asiat rennommin, kun mitään erityisiä muotovaatimuksia ei ole suoritusvaellukselle ole (toisin kuin on riihityksessä). Lue vaelluksen suunnittelusta ja erilaisista retkikohteista.
Varmista, että vaeltamaan lähtevät parit valmistelevat vaelluksen huolella ja hoitavat myös vaelluksen jälkityöt (esim. Trangian pesu, majoitteen kuivaus, varusteiden huolto). Suoritusvaelluksellakin voidaan tehdä tehtäviä, mutta se ei ole mitenkään välttämätöntä.
Ensimmäisen luokan riihityksen ajankohdasta saat tietoa sammolta.
11. Keskustelen partiojohtajani kanssa vaelluksestamme
Kutsukaa sampo tai muu tuttu pj kokoukseen mukaan. Toimittakaa mahdollinen tehtäväaineisto sammolle jo aiemmin, jotta hän ehtii perehtyä siihen. Jos vaellus on suoritettu osana muuta tapahtumaa (esim. riihitystä tai leiriä), niin keskustelu voidaan hyvin käydä iltanuotiolla tai muuten tapahtuman päätteeksi.
Käykää läpi retkimuistoja, katselkaa valokuvia ja piirroksia. Miltä tuntui? Mikä yllätti? Mikä olisi kannattanut toteuttaa toisin? Minne vaelluskengät suunnataan seuraavaksi?
Jokainen vaelluspari keskustelee vaelluksesta pj:n kanssa. Keskustelkaa samalla myös partiopolun jatkosta: vaeltajaksi, vartionjohtajaksi vai miksi?